Maa järisee, kun Tarja puhuu

Minulla on kännykässä STT:n uutispalvelu. Saan tekstarin, kun jossain tapahtuu jotain tärkeää: Pakistanissa järisee maa, Hartwall irtisanoo 300 tai Ammanissa pamautellaan hotelleja.

Perjantaina puoli kahdentoista maissa aamupäivällä puhelin kilahti. Tämä on aina hermostuttava hetki, sillä uutispalvelu ei pienestä piipitä. Tällä kertaa STT:llä vasta olikin jymyuutinen: ”Nightwish-yhtyeen laulaja Tarja Turunen on kertonut tiedotustilaisuudessa päättäneensä jo joulukuussa erota yhtyeestä.”

Kun Turunen muutama viikko sitten sai potkut ja päätyi muun muassa Ylen iltauutisiin, päättelin muiden viisaina itseään pitävien mediapandiittien tavoin, että rockmusiikista on tullut niin isoa bisnestä, että se ylittää jo perinteisetkin uutiskynnykset.

Nyt olen tullut toisiin ajatuksiin.

Itse asiassa taitaakin olla niin, että mediasta on tullut niin isoa bisnestä, että pärjätäkseen kilpailussa myös perinteisten uutistiedotusvälineiden on alennettava kynnyksiään, jotta ne pystyvät tarjoamaan yleisöilleen sitä mitä kaikki muutkin.

Tässä välissä on syytä tähdentää OIKEIN ISOLLA: MINUSTA ON HIENO ASIA, ETTÄ ROCK YLITTÄÄ VANHANKIN MEDIAN UUTISKYNNYKSET, SE RIKASTUTTAA TARJONTAA.

Mutta.

Ja tämä on kohtuullisen iso mutta:

Kun Tarja Turusen mitäänsanomattomuudet nousevat STT:llä Irakin pommien ja Suomen yt-neuvotteluiden rinnalle, on syytä kysyä, ovatko uutiskriteerit muuttumassa mössöksi.

Vaikka olenkin aika rock ja action ja scifi, olen sen verran vanhanaikainen, että uskon yhä median jäsentävään rooliin – siihen, että tiedotusvälineiden tehtävänä on palastella meille tämän planeettamme mutkikkaita prosesseja, asetella asioita tärkeysjärjestykseen kaupallisuuden vaatimuksista riippumatta.

Kun näin on, tuntuu melko vaikealta hyväksyä, että Nightwishin kärhämät ja edellä mainitsemani maailman ja Suomen isot tapahtumat olisivat yhteismitallisia, samalla skaalalla, hierarkiassa samanarvoisia.

Aina voi tietysti sanoa, että katsokaa minkä tahansa R-kiskan aikakauslehtihyllyä niin näette, mitkä ne prioriteetit ovat. Ja kyllä, myös oma lehteni nosti Turusen kanteen. Mutta tätä kevyttä antia tasapainottamassa on uutismedia, ja sen pitäisi olla tukevasti tosimaailmassa, raportoida siitä millä laajemmassa mitassa on merkitystä.

(Julkaistu Apinalaatikossa 13. 11. 05) 

4 responses to “Maa järisee, kun Tarja puhuu

  1. Voi toki olla, että kyse on uutiskynnyksen madaltumisesta ja kriteerien mössöytymisestä, mutta uskoisin, että yhtenä syynä kaikesta huolimatta on suomalaisen – siis nimenomaan suomalaisen – rockin uskottavuuden kasvu maailmalla.

    Tilanne nimittäin vertautuu ainakin jossain määrin urheilun saralta tulleisiin ”uutisiin”. Ja nimenomaan urheilun, jossa on suomalaisia mukana. Vain yksi esimerkki. Joitakin vuosia sitten, kun Tsetsenian sotaa käytiin kybällä, yksissä formulakisoissa Schumacherin ajo hylättiin ja voittajaksi nousi Häkkinen (tai jotain sen suuntaista). YLEn pääuutislähetyksessä YKKÖSaiheena oli se, kuinka kaikkien suomalaisten kannalta tärkeitä ovat Häkkisen näin saamat pisteet. KAKKOSaiheena oli se, kuinka jossain offensiivissa oli kuollut muutama tuhat sotilasta.

    Jokainen voi tykönään miettiä, kertooko moinen enemmän urheilusta vai uutiskriteereistä. Muuten olen uutismedian tehtävästä samaa mieltä.

  2. Jep. On hyvä muistaa, että kyseessä on kuitenkin erään suomalaisen hevibändin (ja nyt kaikki todelliset hevidiggarit lynkkaa mut) sisäinen tukkanuotta. Eipä olisi Tomi Joutsen päässyt Seuran kanteen, vaikka Amorphis-yhtyeen muut pojat olisivat kuinka räävittömän avoimen kirjeen solistilleen vääntäneet. Mikä tekee jostakusta ”koko kansan” X:n? Pitääkö olla nainen? Kaunis? Linnan juhlista tuttu? Nää on näitä fiilispuolen juttuja, häilyviä uutiskriteerejä. Tapauskohtaisesti ihan selviä ja aika helposti sisäistettäviä (ei Tomi Joutsen, kyllä Tarja Turunen), mutta en mä niitä kirkon oveen osaisi kirjata. Ja joskus nää kriteerit tuottaa vähän huvittaviakin ilmiöitä, kuten Tarja Turusen kyyneleet STT:n listalla (tai Seuran kannessa).

  3. Jäin itse miettimään, nostettiinko Tarjan sanomiset esiin osin tasapuolisen kohtelun nimissä.

    Nightwishin hajoaminen oli minusta uutisen paikka. Koska siinä sivussa pojat kertoivat Turusen potkujen syistä, oli nämä taustatiedot syytä lisätä juttuun. Turusella ei tuossa vaiheessa ollut järkytykseltään juuri mitään sanottavaa, joten poikien puheet saivat enemmän tilaa.

    Turusen lehdistötilaisuus ei ollut uutisen paikka juuri kenenkään mielestä. Samizdatin Lehti kiteytti sisällön minusta varjouutiseensa hyvin – ”vittu oisin lähteny muutenki”. Toisaalta kuitenkin hänen versionsa kuuleminen oli tasapuolisuuden nimissä asiallista.

  4. Jep, uutinen se oli kyllä, mutta STT:n urgentin väärti…? Onkohan tuolla ollut Atte Jääskeläisen siunaus?