Avoin kirje Harri Kynnökselle

Parahin Harri,

annoit kulttuurilehti Kaltion hallituksen puheenjohtajana potkut lehden päätoimittajalle Jussi Vilkunalle sen jälkeen, kun tämä oli kieltäytynyt poistamasta lehden nettisivuilta taiteilija Ville Rannan Muhammed-sarjakuvaa.

En tiedä, häpeätkö päätöstäsi.

Mutta sinua ehkä lohduttaa tietää, että minä ainakin häpeän puolestasi.

Jos olisit sanonut, että pelkäät henkesi ja perheesi puolesta, olisin sinua ymmärtänyt.

Jos olisit vaivautunut selvittämään, mikä Rannan sarjakuvassa mielestäsi on rienaavaa, olisin sinua kuunnellut.

En olisi silti hyväksynyt päätöstäsi.

Mutta olisin pitänyt sinua suoraselkäisenä miehenä.

Sitä vastoin se, mitä olet nyt asiasta julkisuudessa lausunut, antaa sinusta kuvan löröpöksynä, joka ei osaa erottaa rasismia satiirista eikä tajua journalistisesta riippumattomuudesta mitään.

Sanoit Hesarissa:

”Perussyy tässä oli se, ettei päätoimittaja suostunut poistamaan lehden verkkosivuilta kuvia, jotka eivät passanneet hallituksen jäsenten arvomaailmaan.”

Ja:

”Monen [ilmoittajan] kanssa olen keskustellut, ja kyllähän ne ymmärtävät, että kulttuurilehdessä voi joskus olla sellainen juttu, joka ei ilmoittajia miellytä. Pieni kulttuurilehti tarvitsee liike-elämän tukea.”

Et ehkä ole tullut tätä ajatelleeksi, mutta journalistinen riippumattomuus tarkoittaa myös riippumattomuutta kustantajasta.

Ja se taas meinaa sitä, ettei kulttuurilehtenne ole mikään hallituksenne arvomaailman jatke. Sen jutut eivät läheskään aina passaa teidän arvomaailmaanne, eikä niiden kuulukaan. Sellaista on sananvapaus.

Olet myös avoimesti myöntänyt, että muutaman ilmoittaja-asiakkaan painostus vaikutti päätökseesi sulkea Kaltion nettisivut ja antaa potkut päätoimittajalle.

En tiedä, pitäisikö tätä kuvata kumarteluksi vai konttaamiseksi.Vastenmielistä se on joka tapauksessa. Historiallisella, ennenkuulumattomalla, ahdistavalla tavalla vastenmielistä. Sellaisella tavalla vastenmielistä, ettei siitä tunteesta ihan hevillä toivu, ei vaikka Suomi huomenna voittaisi lätkäkultaa.

Vai mitä mieltä itse olet?

Ensin Suomi pyytää pääministerinsä suulla ainoana länsimaana koko islamilaiselta maailmalta anteeksi asiaa, jossa sillä ei ole osaa eikä arpaa.

Sitten Suomi ainoana länsimaana käynnistää rikostutkinnan Muhammed-pilakuvien julkaisemisesta.

Ja nyt Suomi liittyy siihen harvalukuiseen länsimaiden joukkoon, jossa kuvien julkaisemisesta on annettu päätoimittajille kenkää.

Eikä sinun tapauksessasi kysymys edes ole niistä alkuperäisistä pilakuvista vaan jostain aivan muusta. Ei rasismista eikä stereotypioista vaan keskustelunavauksesta.

Masentavaa, eikö?

Jo pelkästään sen kuuluisan Suomi-kuvan kannalta.

Mutta palataan vielä tuohon teidän arvomaailmaanne. Siihen arvomaailmaan, johon Ville Rannan sarjakuva ei sopinut.

On ihan pakko kysyä: mikä siinä ei tarkkaan ottaen ”passannut”? Sekö, että Muhammed sarjakuvassa huutaa: ”Sanopa, miksi meillä ei olisi oikeutta suuttua tyypeille, jotka ensin pudottelee meidän päälle pommeja, ryöstää meidän öljyt, sortaa meitä lännessä ja sitten vielä pilkkaa meidän uskontoa?!!” Tällainen länsimaiden hegemoniaan kohdistuva kritiikkikö oli mielestänne loukkaavaa? Vai oliko mielestänne rienaavaa ehkä se, että piirtäjän alter ego puuskahtaa: ”Ei sillä ole mitään arvoa, että ei-muslimi noudattaa Koraanin määräyksiä koska pelkää!” Tällainen selväjärkinen argumentointiko ei sopinut arvomaailmaanne? Vai oliko sopimattominta sittenkin tapa, jolla Ranta päättää sarjakuvansa? Se, että hän näyttää Vanhasen, Halosen ja Tuomiojan polttamassa Tanskan lippua ja messuamassa: ”Oi Allah! Anna anteeksi jos olemme silmissäsi jotenkin saman tyyppinen maa kuin Tanska…!”

Tämäkö oli se viimeinen niitti? Se pahin loukkaus? Se syvin rienaus? Tästäkö kenkä puristikin? Valtiojohdon piikittelystä?

Niin tai näin, Harri – olet tehnyt historiaa. Sitä voi tehdä monella tavalla. Tämä on niistä yksi. Kunniallinen se ei ole, mutta hei – mainostajat tykkäävät.

Kunnioittavasti

JL

(Julkaistu Apinalaatikossa 25. 2. 06)

15 responses to “Avoin kirje Harri Kynnökselle

  1. Toivottavasti mahdollisimman moni löytää Rannan sarjiksen nähdäkseen, mistä siis on kysymys. Ei suinkaan rienaavien Muhammed-pilakuvien julkaisemista, kuten Ruotsin uutiset olivat kai jo ehtineet kertoa. Äh… tekis mieli sanoa niin paljon tästä asiasta, ja yhtä aikaa tuntuu ihan turhalta. Raivostuttava tapaus.

  2. Ei suoraan aiheeseen (Ville Rannan sarjakuvaan ja Kaltion johtokunnan toimintaan), mutta sananvapauteen ja laajemmin ihmisoikeuksiin liittyy Jussi Halla-ahon kirjoitus Demografisista asioista ja muusta. Linkki: http://jussi.halla-aho.com/demografiaa.html

  3. Samalla kannalla ollaan. Vaikka päätoimittaja oli isän vanhoja tuttuja, niin silti ollaan viimein luisumassa takaisin neuvostoliiton aikaiseen nöyristelypolitiikkaan. Vaikkei olekkaan pahemmin ketään ketä nöyristellä.

  4. Pari asiaa tuli mieleen. Ensinnäkin Canen viittaus neuvostoaikaan on erittäin osuva, sillä minusta yksi syy tämänhetkiseen kyyristelyyn on juuri kekkoslovakia-ajan puutteellinen ellei peräti olematon käsittely. En nyt tarkoita mitään ”totuuskomission” kaapuun puettua ajojahtia vaan kiihkotonta ja objektiivista (tai niin objektiivista kuin se on mahdollista, kun osittain samat naamat ovat edelleen puikoissa…) analyysia siitä, mistä tuolloisessa itsesensuurissa oikein oli kyse. Ehkä siitä olisi mahdollista jopa oppia jotain.

    Toisekseen: jos olisin harras uskovainen, voisinko olla sitä mieltä, että uskonnollista vakaumustani loukkaavat syvästi hunnutetut naiset, koska raamatun mukaan Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Vai langetinko fatwan kansakuntamme päälle jo tällä hypoteettisella kysymyksellä? Tai leimauduinko peräti rasistiksi? Kait Vanhasen anteeksipyyntö kattaa tämänkin kommentin?

  5. Erittäin asiallinen teksti johon yhdyn mielelläni.

    Tätä jupakkaa miettiessä ja siitä keskustellessa tulee helposti luiskahdettua sivuraiteelle.

    Olennaista on kuitenkin sananvapaus sekä taiteilijan oikeus kärjistää ja tuoda näkökulmansa esiin saamatta rangaistusta.

    Monihan tukee sananvapautta mielestään, jos sanoja on a) kanssani samaa mieltä b) tuotos on mielestäni laadukas c) tekijä ei loukkaa ketään.

  6. Jos se sananvapaus on noin kamalan tärkeä arvo meille kaikille, miksei kukaan puolustanut David Irwingin sananvapautta?

    Jos joku selittää tämän, lupaan yrittää alkaa ymmärtämään Jyllands-Postenia muustakin kuin muukalaisvihanäkökulmasta.

    Sananvapaus on ensisijaisesti vastuuta. Nykyinen keskustelu on pohjimmiltaan tekopyhää, lapsellista ja länsimaisten valkoisten miesten napanöyhdän tutkiskelua.

  7. Achmet:

    Jätän viestisi poistamatta, vaikka olet sen ohjeidemme vastaisesti jättänyt ilman käypää e-mailia tai http://www.osoitetta.

    Poistaminen epäilemättä aiheuttaisi kysymyksiä sensuurista.

    Keskusteluun kanssasi en sitä vastoin antaudu, ennen kuin henkilöllisyytesi tai blogisi on selvillä.

    P.S. IP-osoitteesi näyttää olevan Yhtyneistä Kuvalehdistä. Ollaanko me läheisiäkin työtovereita?

  8. Achmet, määritelmäsi oli epätäydellinen.
    Se on länsimainen valkoinen HETEROmies. Se Paha.

  9. ”Jos se sananvapaus on noin kamalan tärkeä arvo meille kaikille, miksei kukaan puolustanut David Irwingin sananvapautta?”

    En ehdi nyt laveammin käydä tätä tapausta läpi, mutta haluan heittää muutaman katiskan järveen.

    Ensinnäkin Irvingillekin löytyy puolustajia, ja ehtihän ko. natsi julistaa sanomaansa vapaalta jalalta yli 30 vuotta.

    Sananvapaudesta on muutamia sopimuksia. Ensimmäisenä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen artikla 19. Meillä valkoisilla nöyhdänkaivajilla on vielä erikseen Euroopan ihmisoikeussopimus ja siellä artikla 10.

    Rajoitukset sananvapauteen ovat edellisen artiklassa 30 ja jälkimmäisen artiklassa 17.

    Rajoitusten pointti on se, että sananvapaus ei saa uhata toisen vapautta. Siinä on koko pelin juoni.

    Itävallassa ja muutamassa muussa maassa holokaustin kieltäminen tulkitaan kiihotukseksi kansanryhmää vastaan, mikä edelleen rinnastetaan yllytykseen murhaan ja näin ollen rajoituksien piiriin kuuluvaksi.

    Jälkimmäisestä toki sopii taittaa peistä, mutta se idea menee jotenkuten näin.

  10. Achmet on itse Ahmed Ahnettakin hauskempi veikko: ”Sananvapaus on ensisijaisesti vastuuta.”

    Heh heh hee, ho hoo…

    Ja vastuu on tietysti ensisijaisesti vaikenemista. Vaikeneminen on korkeinta sananvapautta. Kuin pimeys on valoa.

    Ukko Ylijumala nauraa, tosin kai hiukan surullisena.

  11. Tuomari Nurmio esiintyi viime syksynä Tavastialla samana iltana, jolloin paavi kuoli. Encorena tuli biisi nimeltä Paavi Roskapankissa. Sanat menevät näin: ”Itse piru on kai paavina Vatikaanissa, ja paavi paviaanina Roskapankissa.”

    Tietääkseni katoliset eivät ole polttaneet Suomen lippuja, vaikka kyseinen kappale on levytettykin.

    Onpa hyvä, että ulkomaalaiset ei ymmärrä suomea. Ollaan turvassa!