Focuksen hinta

Talentum tuo saksalaisen Focuksen Suomeen. Loistavaa – asialehtiä ei ole koskaan liikaa. Suunnittelutiimiä vetävä Kim Weckström arvelee, että tällaista lehteä haluaa Suomessa miljoona ihmistä, ja levikkitavoitteeksi onkin asetettu hämmästyttävä 70 000.

So far so good.

Mutta paljonko tällainen lysti maksaa?

Saksan Focus on tyylikäs, informatiivinen, helppotajuinen mutta syvällinen laatulehti, jonka menestys ei ole mikään ihme. Kyllähän tuollaista kelpaa lukea, ja varmasti se menisi kaupaksi Suomessakin.

Focus on kuitenkin myös tyypillinen ison maan ja varakkaan mediafirman lehti. Se on yli 200-sivuinen, se painetaan offsetissa ja sen toimituksessa on töissä – vetäkää syvään henkeä – parisataa ihmistä.

Tällaisen viikkolehden tuotanto- ja toimituskustannukset ovat suomalaisesta näkökulmasta tähtitieteelliset, konservatiivisestikin laskien miljoonia euroja vuodessa.

Sellaista operaatiota Talentum ei siis ole käynnistämässä, siihen ei yksinkertaisesti löydy meidän oloissamme sitä surullisenkuuluisaa bisneslogiikkaa. Edes 70 000:n levikillä ja massiivisilla ilmoitustuotoilla ei kustanneta tuollaista järkälettä kannattavasti.

Suomen Focus on siis väistämättä kevytversio. Eikä vain kevyt, vaan täkäläisten realiteettien takia suoranainen kirppu. Ja silti se on kallis. Tuskinpa Talentumissa alle 30 hengen toimituksesta edes uneksitaan, eikä alle satasivuisesta lehdestäkään. Sellainenkin hanke maksaa maltaita. Ja kun yhtälöön lisätään suomalaisten mediatalojen tunnettu kärsimättömyys sekä formaattilisenssistä koituvat lisäkulungit, alkaa näyttää siltä, että kovat ajat ovat uudella tulokkaalla edessä.

Laatulehden tekeminen on kallista puuhaa, eikä takeita menestyksestä ole. Mediamarkkinoilla hyväkin tapetaan armotta, jos viivan alle ei kerry mitään. Emme esimerkiksi tiedä, miten Presson käy. Mainio lehti (arkkifasisti Olli Herralasta huolimatta), mutta kuinka kauan tappioita siedetään? Minä ainakin pelkään pahinta.

Suomen Focuksen talousmatematiikka ei ole yhtään helpompi, päinvastoin: pitäisi tehdä isoa ja laadukasta, ja vielä joka viikko. Millä rahalla? Ja vielä: mistä sellainen jengi huippulahjakkaita reporttereita, graafikoita, kuvaajia ja pomoja yhtäkkiä löydetään näin pienessä maassa?

Disclaimer: Oma työnantajani on mahdollisen tulevan Focuksen kilpailija Suomen Kuvalehti, jota kustantaa Talentumin kilpailija Yhtyneet Kuvalehdet. Mielipiteet ovat omiani.

(Julkaistu Apinalaatikossa 1. 6. 06)

Kommentointi on suljettu.