Jartsa ja Pale, omahaukun mestarit

Itsensä kehuminen itseään haukkumalla on jalo taito. Suomessa sen hallitsee vain kourallinen ihmisiä, joista – uskokaa tai älkää – kaksi on Hyvät, pahat ja rumat -ohjelman entisiä juontajia.

Ensin tyylinäyte Pauli Aalto-Setälältä tämän viikon Annasta:

”Vielä silloin minua vaivasi holtiton usko omiin kykyihin ja krooninen tarve olla oikeassa.”

Tähän pystyy vain todellinen mestari. Katsokaa, miten virtuoosimaisesti Pale kääntää itsekritiikin edukseen: minä olin silloin sellainen, mistä seuraa (vaikken sitä sanokaan), etten enää ole.

Mutta ei tämä vielä mitään. Seuraavaksi Jari Sarasvuo blogissaan Satusetä Sarasvuo (!):

”En muista, että olisin ainakaan kymmeneen vuoteen tehnyt yhtä monta karkeaa arviointivirhettä kuin viime vuonna. Virheet maksoivat miljoonia, lyhensivät elämääni viidestä viiteentoista vuotta, aiheuttivat vieraantumista niin ystävistä kuin läheisistä sekä saivat meidät epäilemään tehtävämme oikeutusta. Erehdyin ihmisistä, tapahtumien kulusta, ennen kaikkea omista kyvyistäni. Olin omavaltainen, korskea ja haudoin niin pako- kuin kostofantasioitakin.”

Mikä itsehaukkumisen varmuus! Tällaisesta olisi Maon Kiinassa päässyt  politbyroon! Vain todella hyvä jätkä uskaltaa paljastaa heikkoutensa näin nasevasti! Jos tavallinen meikäläinen on joskus ylimielinen, niin Jartsa on suorastaan… alimielinen!

En tiedä mitä sanoisin, joten hiljennyn nerouden edessä.

Kommentointi on suljettu.