M&M: Kuinka julkaista vastine väärin

Tämän päivän Markkinoinnissa & Mainonnassa Helsingin Sanomat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Soini syyttää pitkässä kirjeessä toimittaja Ilkka Jauhiaista asiavirheistä sanomalehtien lukijamääräkehitystä käsitelleessä jutussa.

Soinin mukaan Jauhiaisen pahin moka oli Kansallisen mediatutkimuksen lukijaestimaattien vertailu, koska tutkimusmetodi on muuttunut matkan varrella monta kertaa, eivätkä luvut siksi ole vertailukelpoisia.

Tämä on kiistaton fakta, mutta Jauhiainen ei anna periksi, vaan jatkaa omassa vastauksessaan uppiniskaisesti samaa virheellistä ajatteluketjua:

”KMT:n mukaan 1992 Hesarilla oli noin 280 000 lukijaa ikäluokassa 25–34. Vuonna 2006 heitä oli 133 000.”

Niin — paitsi että, kuten Soini juuri on sanonut, lukuja ei voi asettaa rinnakkain.

Journalistin ohjeissa sanotaan kannanoton julkaisemisesta:

”Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.”

M&M:n tapa julkaista Soinin vastaus (jota pidän oikeutettuna vastineena, ellei peräti oikaisuna) on malliesimerkki siitä, miten hommaa ei pidä tehdä.

Ensinnäkin kirjoitus on otsikoitu ivallisesti: ”Hirveästi virheitä.” Ei yhtään asiaton lisäys, mitä?

Toiseksi Jauhiaisen ei olisi pitänyt enää vänistä asiasta. Soini on oikeassa, ja on huonoa journalismia jatkaa samaa virhettä, joka jo kerran yritettiin korjata.

Jauhiainen puolustautuu:

”Lähetin artikkelin tekstiosuuden kaikille haastatelluille etukäteen nähtäväksi ja tein siihen normaalin journalistisen tavan mukaan haastateltavien ehdottamia korjauksia.”

Whoa, Ilkka. Haastateltava ei ole vastuussa jutun virheistä. Kuka tietää, miksi Soini ei ole puuttunut möhläykseen — ehkä hän luki tekstin huolimattomasti. Jokainen KMT-estimaatteja seurannut tietää menetelmien muuttuneen. Virhe oli alkeellinen, eikä sen olisi koskaan pitänyt päätyä lehteen.

Kommentointi on suljettu.