Petraeuksen suuri huijaus

Taas meitä viedään. ”USA:n kenraali: Irak-joukkoja voi pian vähentää tuhansilla”, otsikoi tämän aamun Helsingin Sanomat.

Toden totta. Kenraali David Petraeus esittää kotiutettavaksi tasan saman määrän lisäjoukkoja kuin Irakiin lähetettiin keväällä pelastamaan maa romahdukselta. Petraeus siis esittää lisäpanostuksen lopettamista. Kuinka moni ymmärsi tämän juttua lukiessaan? Puhumattakaan siitä, ettei Petraeuksella todellisuudessa ole vaihtoehtoja: ylimääräisten taisteluprikaatien 15 kuukauden rotaatio päättyy ensi kesänä, eikä Yhdysvalloilla yksinkertaisesti ole maavoimaresursseja Bushin ”uuden strategian” jatkamiseen — paitsi yleisellä asevelvollisuudella.

Ei ihme, että kongressi älähti. Eihän bisnesmaailmassakaan voi julkistaa tällaista osavuosikatsausta ilman että sijoittajat valittavat palaneen kärystä.

Myös Petraeuksen väitteet Irakin turvallisuustilanteen paranemisesta ansaitsisivat tarkemman syynin. Tilastoista näkee helposti, että väkivalta on Irakissa aina laantunut tulikuuman kesän ajaksi. Saman saa selville kysymällä asiaa ihmisiltä Bagdadissa. Elokuun lukujen vertaaminen joulukuuhun onkin sama kuin sanoisi, että päivänvalotilanne on Suomessa parantunut dramaattisesti viime talveen verrattuna.

Kannattaa myös tsekata Petraeuksen omat käppyrät. Niissä on käytetty kuukausipylväitä melko luovasti, mutta niistä näkee heti yhden asian: amerikkalaistenkaan kriteereillä mitattuna väkivalta Irakissa ei ole todellisuudessa laantunut kuin enintään tammikuun 2006 tasolle — ja silloinkin tilannetta pidettiin katastrofina. Iraq Body Count -järjestö tiivistää:

“Levels of violence reached an all-time high in the last six months of 2006. Only in comparison to that could the first half of 2007 be regarded as an improvement.”

Valkoinen talo kehuskelee mielellään rauhoittaneensa Anbarin maakunnan. Tämä asia oli tietenkin mukana myös Petraeuksen raportissa. Totta onkin, että paikalliset sunnipäälliköt on rahalla ja imartelulla käännytetty Irakin al-Qaidaa vastaan. Kääntöpuoli: Anbarin sunniheimoista on tehty amerikkalaisten palkkasotureita. Voi vain kauhulla odottaa, mitä nämä Saddamin entiset kannattajat tekevät, kun sunnit ja shiat alkavat selvitellä välejään amerikkalaisten vetäydyttyä.

Petraeus on kaikesta päätellen hyvä mies: taitava, oppinut ja perusrehellinen sotilas. Eilinen puhe kongressissa jää kuitenkin hänen urallaan samanlaiseksi häpeätahraksi kuin Colin Powellin jauheputkiloesitys YK:ssa sodan aattona. Yhdysvaltojen Irakin-seikkailun loppupelistä ollaan rakentamassa Petraeuksen avustuksella huijausta, jossa media on mykkänä mukana: kun amerikkalaiset poistuvat, he voivat sanoa tehneensä kaikkensa, ja irakilaiset jätetään tappamaan toinen toisiaan. Mitä vetäytymisen jälkeen tapahtuu, siitä ei Petraeuksen raportissa puhuta mitään. Suosittelen New Yorkerin George Packerin arviota — vertahyytävä mutta valitettavasti realistinen.