Irak: sota on bisnestä

Irakissa toimivat palkkasoturifirmat ovat otsikoissa Blackwaterin miesten ammuttua sivullisia Bagdadissa. Lyhyt käsitteiden selvennys on siis paikallaan.

  • Nimi. Blackwater USA ja sen kilpailijat, kuten brittiläinen Aegis tai amerikkalaiset DynCorp ja Triple Canopy, ovat yksityisarmeijoita. Niiden kutsuminen ”turvafirmoiksi” on orwellilainen harhautus, eivätkä niiden työntekijät ole turvamiehiä vaan palkkasotilaita. Niillä on pelkästään Irakissa yhteensä kymmeniätuhansia raskaasti aseistettuja sotilaita, joista suurin osa on Yhdysvaltojen ja Britannian erikoisjoukkojen veteraaneja.
  • Tehtävä. Uutisissa on tullut tavaksi kertoa, että Blackwater suojelee Irakissa Yhdysvaltojen diplomaatteja. Tämä on kuitenkin vain yksi sen miljoonien dollarien arvoisista kontrahdeista. Yhtiöllä on Pentagonin ja CIA:n kanssa lukuisa joukko niin sanottuja mustia sopimuksia, joiden olemassaolo myönnetään mutta joista ei tihku tietoja julkisuuteen. Katsokaa tämä video Najafista vuodelta 2004, jos haluatte tietää, millaisiin tehtäviin Blackwaterin liipaisinmiehet osallistuvat.

Palkkasoturifirmojen roolista Irakissa on kiistelty Yhdysvalloissa kiivaasti viime viikkoina. Blackwater ei ole saanut pelkästään nenänakkia, vaan sille on ilmaantunut myös arvovaltaisia puolustajia, kuten Robert Kaplan ja John Robb. Toisella puolella aitaa ovat liberaalit bloggarit, kongressiedustajat ja muutamat tutkijat, kuten Brookings Institutionin P.W. Singer.

Puolustajien pointtina on, että yksityisarmeijat ovat halpoja, helppokäyttöisiä ja ammattitaitoisia. Ulkoistettu sodankäynti on toisin sanoen taloudellista ja näppärää. Argumentti vuotaa. Ensinnäkin sotimisen on tarkoitus olla kallista ja hankalaa — juuri sen takia sotia ei ole perinteisesti aloitettu sormia napsauttamalla. Toiseksi: kuka näitä firmoja valvoo? Yhdysvaltojen väliaikaishallinnon johtaja Paul Bremer antoi viime töikseen ennen Irakista poistumistaan 2004 juridisen immuniteetin maassa toimiville ”turvallisuusurakoitsijoille”. (Alkuperäinen Määräys 17 luettavissa täältä.) Myöskään Yhdysvaltojen lait eivät koske Blackwateria ja sen kavereita. Palkkasotilaat eivät joudu sotaoikeuteen, koska ovat siviileitä, eikä heitä vastaan firmojen mielestä voi nostaa siviilikanteita, koska he ovat Pentagonin palkkalistoilla. Ei ihme, että ammuskelu on holtitonta.

Kolmas asia on ideologia. Yhdysvaltojen asevoimista voi olla monta mieltä, mutta poliittiseksi kenraaleja ei voi syyttää. He palvelevat kansakuntaa siitä riippumatta, kuka Valkoisessa talossa asuu. Blackwater sitä vastoin on republikaanien armeija. Sen perustaja Erik Prince ja pääjohtaja Gary Jackson ovat äärioikeistolaisia äärikristittyjä, jotka tukivat Bushia äänekkäästi molemmissa vaaleissa ja ovat palkanneet apulaisikseen sellaisia fundamentalisteja kuin Pentagonin entinen ylitarkastaja Joseph Schmitz.

Kommentointi on suljettu.